Lunnikoirasyndrooma

Intestinaali Lymfangiektasia (IL)
”Lunnikoirasyndrooma”

Intestinaalinen tarkoittaa ohutsuoleen liittyvää ja lymfangiektasia tarkoittaa imusuonten imunestetungosta. Kyseessä on siis suoliston imusuoniston toimintahäiriö. Tila tunnetaan ihmisellä ja koiralla. Yksittäisiä tapauksia voi esiintyä missä tahansa rodussa (mm.yorkshirenterriereillä vehnäterriereillä ja joissain basenji linjoissa), mutta lunnikoiralla on erityinen rotualttius lymfangiektasiaan. Siitä nimi ”lunnikoirasyndrooma”. Sairauden syytä ei varmuudella tiedetä, mutta epäillään vahvasti perinnöllistä taustaa. Lymfangiektasiassa imunesteen kierto häiriintyy ja suoliston imusuonten alueelle syntyy imunestetungos. Nestekierron häiriön seurauksena ravinnon sisältämä rasva kyllä pilkkoutuu, mutta ei imeydy. Muiden ravinteiden imeytyminen tapahtuu normaalisti, mutta valkuaisaineita ja erinäisiä vitamiineja ja hivenaineita pääsee vuotamaan takaisin suolenonteloon tungoksen rikkomien imusuonten seinämien kautta. Seuraukset ovat kahdenlaiset. Syntyy rasvahappojen, aminohappojen, vitamiinien ja hivenaineiden puutostila sekä kehittyy ruuansulatuskanavan ärsytystila.

Historiaa

Lunnikoira on ollut koko 1900-luvun ajan rotuna hyvin vähälukuinen. Toisen maailmansodan jälkeen mm. penikkatautirokotteista oli pulaa ja penikkatauti pääsi leviämään myös Lofooteille. Lähes koko lunnikoirakanta kuoli penikkatautiin. Kun rodun pelastusohjelma vuonna 1960 aloitettiin, lähdettiin liikkeelle 5 puhdasrotuisella lunnikoiralla. Kaikki nykyään elävät lunnikoirat polveutuvat noista viidestä koirasta. Vuonna 1964 yksi kantakoirista kuoli sairastuttuaan oksenteluun, ripuliin ja nestepöhöön. Sen jälkeen on vastaavia oireita nähty monilla lunnikoirilla. Oireyhtymä sai nimekseen ”lunnikoirasyndrooma”.

Oireet

Ensimmäiset merkit näkyvät tavallisesti karvapeitteessä. Rasvahappojen puutteesta kärsivän koiran karva on harvaa ja kuivaa. Aminohappojen puute ilmenee lihasten kuihtumisena ja nesteen kertymisenä elimistöön. Koiran vatsa voi olla turvonnut vatsaonteloon kertyneen nesteen takia. Nestettä voi kertyä myös rintaonteloon ja raajoihin, jolloin raajat näyttävät pöhöttyneiltä. Tässä vaiheessa sairaus on jo edennyt pitkälle. Ruuansulatuskanavan ärsyyntymisestä kertovat ripuli, oksentelu ja vatsakipu. Kipu ja oksentelu liittyvät vatsalaukun limakalvon ärsyyntymiseen. Vatsakivuista kärsivä koira oireilee tyypillisesti heti aterian jälkeen. Se on levoton ja vinkuu. Usein se myös ”kismittelee”. Vatsakipukohtauksiin liittyy tavallisesti oksentelua. Ripuli puolestaan liittyy ohutsuolen ärsyyntymiseen, joka johtuu rasvojen imeytymishäiriöstä ja valkuaisten takaisinvirtauksesta.

Sairauden eri ilmenemismuodot

Sairauden ilmenemismuodot vaihtelevat erittäin paljon. Sairaus voi olla:

1. Latentti eli piilevä
– Koira on oireeton, mutta sen veren seerumin proteiini- ja kolesteroliarvot voivat kuitenkin olla alhaiset, mikä kertoo poikkeavasta ravinnon imeytymisestä; poikkeavuus voi olla niin lievää ettei koira milloinkaan varsinaisesti sairastu kliiniseen lymfanfiektasiaan.

2. Sporadinen eli ajoittainen
– Koiran oireet ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä ilmetäkseen uudelleen kuukausien tai vuosien kuluttua; se saattaa ajoittain oksennella tai ripuloida ja sillä voi olla vatsakipuja.
– Monasti oireilu on niin vähäistä ettei omistaja välttämättä pidä sitä minkään sairauden oireena.
– Oireet saattavat muuttua voimakkaammiksi ja pahentua vuosien kuluessa.

3. Akuutti eli äkillinen
– oireet ovat hyvin rajut; koira on hyvin kipeä ja apaattinen; se oksentaa ja ripuloi rajusti
– koira menehtyy muutamassa päivässä nestehukkaan ilman eläinlääkärin hoitoa

Hoito

Sairaus on aina krooninen eli koira ei voi parantua lymfangiektasiasta. Hoito perustuu taudinkulun hidastamiseen ja oireiden hallintaan. Sairaus voi puhjeta kaikenikäisille koirille.
– Tapauskohtaisesti; lievästi oireilevaa koiraa voi hoitaa pelkästään ruokavaliolla; akuutissa vaiheessa lääkehoito: antibiootit, nesteet.
– Muu kotihoito: vältä stressiä.

Syndroomapotilaan ruokinta

– Vähärasvainen ruoka, jossa on hyvälaatuista, helposti sulavaa proteiinia esim. Hills prescription diet i/d, r/d, w/d tai Waltham Low Fat Diet (eläinlääkäriltä) tai mahdollisesti: Pedigree Advance German Shepherd, IAMS Eukanuba Low Residue Food, CNM EN tai HA Formula
– Kotiruoka:
– hiilihydraatit muodostavat perustan; keitetty peruna, tumma riisi
– erittäin vähän rasvaa, vain välttämättömiä rasvahappoja esim. Eforion-öljy, Wrangen MCT-oil (apteekista)
– vähän proteiineja, 2g/elopainokilo/päivä esim. raejuusto, kana, kala, rasvaton naudanliha
– kaupalliset vitamiini- ja hivenainevalmisteet.

Toteaminen

– Kliiniset oireet
– Verinäyte: veren seerumin totaaliproteiini- ja albumiinitaso sekä.
– Aivan varmaan diagnoosiin ei päästä ilman ohutsuolesta otettavaa biobsiaa eli koepalaa.
– Nykyään ollaan sitä mieltä että lunnikoira, jolla toistuvasti todetaan viitearvoihin verrattuna alhaiset proteiini- ja albumiiniarvot ja jolta voidaan sulkea pois muut hypoproteinemian syyt, sairastaa lymfangiektasiaa.

Ennuste

– Sairaus etenee omaa, monesti ennustamatonta rataansa.
– Huolellisesti hoidettu ajoittaista tai lievää syndroomaa sairastava koira voi elää laadultaan ja pituudeltaan lähes normaalin elämän
– rajuun syndroomaan sairastunut koira taas voi menehtyä hyvinkin pian.

HUOM!

Koska taudin oireet ovat erittäin epäspesifisiä ja sopivat myös moneen muuhun tavallisempaan taudinkuvaan on omistajan itse osattava epäillä tautia ja keskusteltava asiasta oman eläinlääkärinsä kanssa.

Teksti:
Eija Keskinen

Lähteet:
Koskentalo Helena: Lunnikoira –harvinainen helmi
luento lunnikoiraleiri/98
luento Marisa Palmberg